• FONT RESIZER
    • SHARE

IHMISET: PITKÄ KUVAUS

Vuosien 1870 ja 1930 välisenä aikana noin 400 000 suomalaista muutti siirtolaisiksi Suomesta Pohjois-Amerikkaan ja lähes 80 000 suomalaista asettui asumaan Kanadaan. Suurin osa suomalaisista siirtolaisista saapui Pohjanmaan alueelta läntisestä Suomesta.

Ensimmäinen suuri siirtolaisuuden aalto vuosien 1899 ja 1913 välisenä aikana oli “Amerikan kuumeen” huipentuma, kun yli 200 000 suomalaista ylitti Atlantin valtameren. Toinen siirtolaisuusaalto saapui Pohjois-Amerikkaan vuonna 1918 Suomen kansalaissodan jälkeen, jolloin sosialistinen hallitus syöstiin vallasta. Suomen kansalaissotaa seuranneen vuosikymmenen aikana toiset 200 000 suomalaista jätti kotimaansa lähtemällä Pohjois-Amerikkaan. Kolmas merkittävä suomalaisen siirtolaisuuden aalto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen, jolloin 15 000 suomalaista saapui Kanadaan.

Monet suomalaiset siirtolaiset toivat tullessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (valtion kirkon) mukaisen uskonnollisen vakaumuksensa. Ensimmäisiä luterilaisia kirkkoja Thunder Bayssa olivat Apostolinen luterilainen kirkko, Port Arthurin suomalais-luterilainen kirkko ja Fort Williamin suomalais-luterilainen kirkko. Nämä kirkot perustettiin 1800-luvun loppupuolella. 1900-luvun alussa perustettiin toisia kirkkoja kuten Evankelinen Siionin luterilainen kirkko (Evangelical Zion Lutheran Church), The Immanuel Lutheran Church ja monia muita kirkkoja kaupungin ulkopuolisille alueille. Kirkoilla oli keskeinen asema uudisasukkaiden elämässä, koska ne eivät ainoastaan tarjonneet jumalanpalveluksia ja muuta uskonnollista toimintaa, vaan myös tarjosivat suomalaisille tärkeän sosiaalisen kanavan kielen ja kulttuurin harrastamiseen.

Suomalainen raittiusliike toimi käsi kädessä paikallisten kirkkojen kanssa ja vuonna 1902 raittiusseura nimeltään “Uusi Yritys” tai “New Attempt” perustettiin Port Arthurissa. Seuran tarkoituksena oli ohjata ihmisiä pois alkoholin käytöstä, hoitaa kulttuuritoimintaa ja työskennellä sosiaalisten uudistusten saavuttamiseksi, jotta elämä Kanadassa tarjoaisi kohtuullisen toimeentulon. Seura perusti kerhon nuorille, keskustelukerhon, komiteoita valvomaan alkoholisäännösten noudattamista suomalaisten keskuudessa, urheiluseuran sekä järjesti erilaisia kulttuuritapahtumia kuten perhepainotteisia näytelmiä, tansseja ja musiikkiesityksiä.

Vuonna 1908 raittiusseura Uusi Yritys lyöttäytyi yhteen Työväenyhdistys Imatra #9:n kanssa, johon monet seuran jäsenistä kuuluivat. Molemmilla ryhmillä oli yhteisiä perusteita edistää pyrkimyksiä suomalaisten identiteetin ja yhteisvastuun säilyttämiseksi ulospäin suuntautuvilla toiminnoilla. Imatra oli sosialistinen järjestö ja se oli Kanadan sosialistisen puolueen jäsen. Tämä huolestutti osaa seuran jäsenistä, mutta se ei ollut kuitenkaan esteenä kummallekaan ryhmälle perustaa yhdessä The Finnish Building Company -yhtiö, joka rakensi Suomalaisen Työntemppelin (The Finnish Labor Temple) vuonna 1910.

Imatra oli vain yksi monista vasemmistosiiven poliittisista ryhmistä, jotka löysivät kodin Lakeheadissa. Jotkut näistä ryhmistä perustettiin paikallisina järjestöinä, joiden toiminta keskittyi paikallisiin ongelmiin ja ryhmittymiin kuten puutavara-alan työntekijöihin. Toiset taas, kuten Kanadan suomalainen sosialistijärjestö, Kanadan sosiaalidemokraattinen puolue ja myöhemmin Industrial Workers of the World -työväenyhdistys sekä Kanadan kommunistinen puolue olivat päämääriltään kansallisia ja kansainvälisiä, ollen kuitenkin erittäin toimivia Lakeheadissa.

Tärkeä osa alkuaikojen suomalaisten organisaatioiden toimintaa oli kannatus ottaa naiset mukaan järjestöjen toimintaan. Suomessa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906 ja ei ollut yllättävää, että suomalaiset naiset Kanadassa olivat etualalla paikallisessa liikkeessä äänioikeuden saavuttamiseksi Kanadassa. Naiset perustivat komiteoita järjestöjen, kuten raittiusseura Imatran sisällä ja johtivat tapahtumia ja toimintoja, joilla tuettiin ja valistettiin naisia ja tyttöjä.

Yhtenä tärkeimpänä kanavana ulospäin suuntautumiselle oli kirjojen ja paikallisten suomenkielisten sanomalehtien julkaiseminen. Joitakin suomalaisia kirjapainoja perustettiin Pohjois-Amerikassa, jotka julkaisivat Pohjois-Amerikan suomalaisten kirjoja. Port Arthurissa Työkansa-sanomalehti (The Working People) perustettiin Imatran toimesta. Työkansa oli vain yksi monista suomenkielisistä sanomalehdistä, joita julkaistiin Kanadassa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Suomalaisten korkeasta lukutaidosta ja kirjoitetun sanan arvostamisesta johtuen yksi Suomalaisen Työntemppelin erikoisuuksista oli siellä sijaitseva lukuhuone, jossa yhteisön jäsenet voivat lukea uutisia ja vaihtaa mielipiteitä.

Poliittinen ja sosiaalinen kulttuuri vaikuttivat monen suomalaisen elämään Lakeheadissa, kuitenkin heille tunnusomainen sisu oli tekijä, joka mahdollisti menestymisen Kanadassa ja voimakkaan kulttuuri-identiteetin säilymisen.