• FONT RESIZER
    • SHARE

Ihmisille: PITKÄ LUE

Vuosien 1870 ja 1930 välisenä aikana n. 400.000 suomalaista muutti siirtolaisiksi Suomesta Pohjois-Amerikkaan. Lähes 80.000 suomalaista asettui asumaan Kanadaan. Suurin osa suomalaisista siirtolaisista tuli Pohjanmaan alueelta läntisestä Suomesta.

Ensimmäinen suuri siirtolaisuuden aalto , vuosien 1899 ja 1913 välisenä aikana, oli “Amerikan Kuumeen” huipentuma, kun yli 200.000 suomalaista ylitti Atlannin valtameren. Toinen siirtolaisuusaalto saapui Pohjois-Amerikkaan v.1918 Suomen kansalaissodan jälkeen, jolloin sosialistinen hallitus syöstiin vallasta. Suomen kansalaissotaa seuranneen vuosikymmenen aikana toiset 200.000 suomalaista jätti kotimaansa lähtemällä Pohjois-Amerikkaan. Kolmas merkittävä suomalaisen siirtolaisuuden aalto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen, jolloin 15.000 suomalaista saapui Kanadaan.

Monet suomalaiset siirtolaiset toivat tullessaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon (valtion kirkko) mukaisen uskonnollisen vakaumuksensa. Ensimmäisiä luterilaisia kirkkoja Thunder Bayssa olivat Apostolinen Luterilainen Kirkko, Port Arthurin Suomalais-Luterilainen Kirkko ja Fort Williamin Suomalais-Luterilainen Kirkko. Nämä kirkot perustettin 19-vuosisadan loppupuolella. 20-vuosisadan alussa perustettiin toisia kirkkoja kuten Evankelinen Siionin Luterilainen Kirkko (Evangelical Zion Lutheran Church) , The Immanuel Lutheran Church ja monia muita kirkkoja kaupungin ulkopuolisille alueille. Kirkoilla oli keskeinen asema uudisasukkaiden elämässä, koska ne eivät ainoastaan tarjonneet jumalanpalveluksia ja muuta uskonnollista toimintaa, vaan myäs tarjosivat suomalaisille tärkeän sosiaalisen kanavan kielen ja kulttuurin harrastamiseen.

Suomalainen raittiusliike toimi “käsi kädessä” paikallisten kirkkojen kanssa, ja vuonna 1902 raittiusseura nimeltään “Uusi Yritys” tai “New Attempt” perustettiin Port Arthurissa. Seuran tarkoituksena oli ohjata ihmisiä pois alkoholista, hoitaa kulttuuritoimintaa ja työskennellä sosiaalisten uudistusten saavuttamiseksi, jotta elämä Kanadassa tarjoaisi kohtuullisen toimeentulon. Seura perusti kerhon nuorille, keskustelukerhon, komiteoita valvomaan alkoholisäännösten noudattamista suomalaisten keskuudessa, urheiluseuran sekä järjesti erilaisia kulttuuritapahtumia kuten perhepainotteisia näytelmiä, tansseja ja musiikkiesityksiä.

Vuonna 1908 raittiusseura Uusi Yritys lyöttäytyi yhteen The Workingmen’s Association Imatra #9 kanssa, työväenjärjestö, johon monet seuran jäsenistä kuuluivat. Molemmilla ryhmillä oli yhteisiä perusteita edistää pyrkimyksiä suomalaisten identiteetin ja yhteisvastuun säilyttämiseksi ulospäin suuntautuvilla toiminnoilla. Imatra oli sosialistinen järjestö, ja se kuului jäsenenä Kanadan sosialistiseen puolueeseen. Tämä huolestutti osaa seuran jäsenistä, mutta se ei ollut kuitenkaan esteenä kummallekkaan ryhmälle perustaa yhdessä The Finnish Building Company-yhtiön, joka rakensi suomalaisen työntemppelin (The Finnish Labor Temple)
vuonna 1910.

Imatra oli vain yksi monista vasemmistosiiven poliittisista ryhmistä, jotka löysivät kodin Lakeheadissa. Jotkut näistä ryhmistä perustettiin paikallisina järjestöinä, joiden toiminta keskittyi paikallisiin ongelmiin ja ryhmittymiin kuten puutavara-alan työntekijöihin. Mutta toiset kuten Kanadan suomalainen sosialistijärjestö, Kanadan sosiaalidemokraatinen puolue ja myöhemmin Industrial Workers of the World-työväenyhdistys ja Kanadan kommunistinen puolue olivat toimiltaan kansallisia ja kansainvälisiä, kuitenkin erittäintoimivia Lakeheadissa.

Tärkea puoli alkuaikojen suomalaisissa organisaatioissa oli naisten saama kannatus osallistua järjestöjen toimintaan. Suomessa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906, ja ei ollut yllättävää, että suomalaiset naiset Kanadassa olivat etualalla paikallisessa liikkeessä äänioikeuden saavuttamiseksi Kanadassa. Naiset perustivat komiteoita järjestöjen, kuten raittiusseura Imatra, sisällä ja johtivat tapahtumia ja toimintoja, joilla tuettiin ja valistettiin naisia ja tyttöjä.

Yhtenä tärkeimpänä kanavana ulospäinsuuntautumiselle oli kirjojen ja paikallisten suomenkielisten sanomalehtien julkaiseminen. Joitakin suomalaisia kirjapainoja perustettiin Pohjois-Amerikassa, jotka julkaisivat Pohjois-Amerikan suomalaisten kirjoja. Port Arthurissa Työkansa-sanomalehti ( The Working People) perustettiin Imatran toimesta. Työkansa oli vain yksi monista suomenkielisistä sanomalehdistä, joita julkaistiin Kanadassa 20-vuosisadan alkupuolelta lähtien. Johtuen suomalaisten korkeasta lukutaidosta ja kirjoitetun sanan arvostamisesta, yksi Suomalaisen Työntemppelin erikoisuuksista oli siellä sijaitseva lukuhuone, jossa yhteisön jäsenet voivat lukea uutisia ja vaihtaa mielipiteitä.

Poliittinen ja sosiaalinen kulttuuri vaikuttivat monen suomalaisen elämään Lakeheadissa, kuitenkin heille tunnusomainen sisu oli se, joka mahdollisti heille menestymisen Kanadassa ja kyvyn säilyttää voimakkaan kulttuuri- identiteettinsä.