• FONT RESIZER
    • SHARE

TALOUSELÄMÄ

Fort Williamin ja Port Arthurin kaupunkien tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet houkuttelivat alueelle työntekijöitä 20-vuosisadan ensimmäisten vuosikymmenien aikana. Monet uskoivat, että sijainti Yläjärven pohjoisrannalla tarjosi mahdollisuuksia, kuten monet muut alueet Kanadassa 20-vuosisadan vaihteessa, rajoittamattomaan taloudelliseen menestymiseen.

Kuten Port Arthurin Daily-News-lehden toimittajat kirjoittivat maaliskuun 20 päivänä, 1906 seuraavasti “ Kanadan varat ovat valtavat, maa on täynnä käyttämättömiä rikkauksia, maatalousmaata, vesivoimaa, kulkukelpoisia järviä ja jokia, maassa on terveellinen, virkistävä ilmasto. Kaikki nämä seikat tekevätkin maasta suurenmoisen, ja se vain odottaa ihmisten pääomaa ja energiaa sen kehittämiseksi”.

Fort Williamin, jossa sijaitsi North West-yhtiön sisämaan pääkonttori, kukoistuksen ajasta lähtien suuren lamakauden kynnykselle saakka v. 1929, Lakehead nähtiin hyödyntämättömien ja rajattomien luonnonvarojen alueena, ja kykenevänä kiihdyttämään jatkuvaa kasvua ja kehitystä. Port Arthur ja Fort William toimivat luonnonvaroista rikkaiden takamaiden keskuspaikkoina. Näita kahta kaupunkia pidettiin myös Kanadan valtion solmukohtana, josta oli tullut rautatie- ja laivakuljetusten keskeinen paikka lännen viljatuotteiden ja idän teollisuustuotteiden kauttakuljetuksille.

Ensimmäinen teollisuusala, joka hyödynsi tätä uutta kuljetustapaa oli kaivosteollisuus. Vaikka se oli vakiinnuttanut asemansa vasta v. 1868, se houkutteli alueelle monia liiketoimintaan sijoittavia henkilöitä ja siirtolaisia, ja se vaikutti voimakkaasti alueen kehitykseen. Hopean noususuhdanteesta oli seurauksena Fort Williamin sisarkaupungin, Prince Arthur’s Landing, perustaminen , ja se rekisteröitiin Port Arthurin kaupungiksi maaliskuussa 1884. Infrastruktuuri kehittyi sisältäen kaupungintalojen, eri uskontokuntien kirkkojen ja koulujen rakentamista sekä kaupunkien välisen raitiovaunuyhteyden luomisen.

Lakehead oli pieni, syrjäinen paikkakunta kaukana Kanadan suurista väestökeskuksista. Kuitenkin rautatieyhteyksien ja kaivostoiminnan noususuhdanteen johdosta Lakehead oli tärkeä kohde pääomasijoituksille ja määränpää siirtolaisille. Huolimatta hopeamarkkinoiden romahduksesta 1880-luvulla ja siitä, että Canadian Pacific-rautateiden rakentaminen oli ainoa merkittävärakennushanke, mahdollisuudet olivat silti olemassa. Sen lisäksi. että Canadian Pacific- rautatie auttoi siirtolaisia asettumaan asumaan Kanadan läntisiin osiin, se myös toimi väylänä, jota pitkin uudisasukkaat pystyivät kuljettamaan tuotteitaan takaisin idän markkinoille.