[:en]
Between 1870 and 1930 approximately 400,000 Finns emigrated from Finland to North America. Almost 80,000 Finns settled in Canada. The majority of Finnish immigrants came from the region of Ostrobothnia in Western Finland.
The first big wave of emigration, between 1899 and 1913, marked the height of “America Fever” when over 200,000 Finns crossed the Atlantic Ocean. The Second Wave of immigrants arrived in North America after the Finnish Civil War of 1918 when the socialist government was overthrown. Within a decade after the Finnish Civil War, another 200,000 Finns left their homeland for North America. The third significant wave of Finnish immigration occurred after the Second World War when 15,000 Finns entered Canada.
Many Finnish immigrants brought their religious devotion to the Evangelical Lutheran Church of Finland, the state church. Among the earliest Lutheran churches in Thunder Bay were the Apostolic Lutheran Church, the Port Arthur Finnish Lutheran Church, and the Fort William Finnish Lutheran Church. These were established at the end of the 19th century and were followed in the early 20th century by other churches like the Evangelical Zion Lutheran Church, the Immanuel Lutheran Church and many others in the surrounding area. Churches were a central feature in the lives of early settlers because they not only provided worship services and religious activities, they offered a primary social outlet for Finns where language and culture could be shared.
The Finnish Temperance Movement walked hand in hand with the local churches and in 1902 a Temperance Society named “Uusi Yritys” or “New Attempt,” was established in Port Arthur. The objective of the Society was to steer people away from alcohol, conduct cultural activities and work towards social reform to make life in Canada more conducive to temperate living. The Society established a youth group, a Speakers’ Club, committees to help enforce liquor laws among Finns, an athletics club and a variety of cultural activities like, family-oriented theatre, dances and musical performances.
In 1908 the New Attempt Temperance Society teamed up with the Workingmen’s Association Imatra #9, a labour organization to which many members of the Society belonged. Both groups found common cause in supporting efforts to preserve Finnish identity and solidarity through outreach activities. Imatra was a socialist organization and became affiliated with the Socialist Party of Canada, and this caused concern among some in the Society, but this did not prevent both groups from coming together to form the Finnish Building Company which built the Finnish Labour Temple in 1910.
Imatra was only one of a series of left-wing political organizations to find a home in the Lakehead. Some were created as local organizations that focused on regional issues or groups like lumber workers. But others, like the Finnish Socialist Organization of Canada, the Social Democratic Party of Canada, and later the Industrial Workers of the World and the Communist Party of Canada, were national and international in scope but extremely vibrant at the Lakehead.
An important aspect of the early Finnish organizations was their support for an inclusion of women in their activities. In Finland, women obtained the vote in 1906 and it is not surprising that Finnish women in Canada were at the forefront of the local movement to give women the vote in Canada. Women formed committees within organizations like the Temperance Society and Imatra and led events and activities to support and educate women and girls.
One of the primary outlets for public outreach was through the publication of books and local Finnish language newspapers. A number of Finnish presses were established in North America where books by North American Finns were published. In Port Arthur, the Työkansa (The Working People) newspaper was established by Imatra. Työkansa was only one of many Finnish language newspapers published in Canada since the beginning of the 20th century. With the Finns high level of literacy and appreciate of the written word, one of the features of the Finnish Labour Temple was its Reading Room where community members could read the news and share opinions.
The lives of many of the Finns was influenced by the political and social culture in the Lakehead, however, it was there distinctive sisu that enabled them to flourish in Canada and preserve their strong cultural identity.
[:fr]
Entre 1870 et 1930, environ 400,000 Finlandais émigrèrent en Amérique du Nord. Près de 80,000 s’installèrent au Canada, dont une majorité en provenance de la région de l’Ostrobotnie à l’ouest de la Finlande.
La première grande vague d’immigration, enter 1899 et 1913, marqua le sommet de “la fièvre américaine” quand près de 200,000 Finlandais traversèrent l’Atlantique. La Deuxième Vague d’immigrants arriva en Amérique du Nord après la Guerre civile finlandaise de 1918 lorsque le gouvernement socialiste fut renversé. Dans la décennie qui suivit, 200,000 Finlandais de plus quittèrent leur patrie pour l’Amérique du Nord. La troisième vague d’immigration significative se produisit après la Deuxième Guerre mondiale quand 15,000 Finlandais vinrent au Canada.
De nombreux immigrants Finlandais conservèrent leur dévotion religieuse envers l’église évangélique luthérienne de Finlande, l’église d’état. L’Apostolic Lutheran Church, la Port Arthur Finnish Lutheran Church et la Fort William Finnish Lutheran Church font partie des première églises luthériennes de Thunder Bay. Elles furent établies à la fin du XIXe siècle, suivies au début du XXe siècle par d’autres telles que l’Evangelical Zion Lutheran Church, l’Immanuel Lutheran Church et de nombreuses autres dans la région avoisinante. Les églises jouaient un rôle de premier plan dans la vie des premiers arrivants car non seulement fournissaient-elles services religieux et lieux de prière mais elles procuraient un espace social de base où les Finlandais pouvaient partager leur culture et leur langue.
Le Finnish Temperance Movement travaillait de concert avec les églises locales et en 1902 on établit à Port Arthur une Société de tempérance nommée “Uusi Yritis” ou New Attempt”. Cette société avait pour objectif de détourner les gens de l’alcool, de mener des activités culturelles et d’œuvrer en faveur des réformes sociales pour rendre la vie au Canada plus propice à la tempérance. La Société institua un groupe de jeunes, un “Speaker’s Club” des comités pour aider à l’application des lois sur les boissons alcoolisées chez les Finlandais, un club d’athlétisme et des activités culturelles variées telles que des spectacles de théâtre à vocation familiale, de danse et de musique.
En 1908, la New Attempt Temperance Society s’associa à la Workingmen’s Association Imatra #9, une organisation de travailleurs à laquelle de nombreux membres de la Société appartenaient. Chacun des groupes trouva cause commune dans les efforts pour la préservation de l’identité finlandaise et la solidarité à travers des actions de rayonnement extérieur. Imatra était socialiste et s’affilia au Parti socialiste du Canada, ce qui causa des remous au sein de la Société. Néanmoins, cela n’empêcha pas les deux institutions de s’entendre pour former la Finnish Building Company, qui bâtit le Finnish Labour Temple en 1910.
Imatra n’était que l’une d’une série d’organisations politiques de gauche qui s’établirent au Lakehead. Certaines se développèrent en tant qu’organisations locales centrées sur les problèmes locaux ou des groupes particuliers tels que les travailleurs forestiers. Mais d’autres, comme la Finnish Socialist Organization of Canada, la Social Democratic Party of Canada, et plus tard les Industrial Workers of the World et the le Parti communiste du Canada, quoique d’envergure nationale et internationale, manifestaient un fort dynamisme au Lakehead.
Le soutien à l’inclusion des femmes dans leurs activités était un aspect important des premières organisations finlandaises. En Finlande, les femmes obtinrent le droit de vote en 1906 et il n’est guère étonnant que les femmes finlandaises aient été en première ligne dans le mouvement local pour l’octroi du droit de vote aux femmes au Canada. Elles formaient des comités à l’intérieur d’organisations telles que La Temperance Society ou Imatra et lançaient des événements ou menaient des activités pour soutenir et éduquer femmes et filles.
L’un des moyens de base pour le rayonnement dans le public consistait à la publier des livres et des journaux locaux en finnois. Un certain nombre de presses finlandaises établies en Amérique du Nord publiaient des livres d’auteurs finlandais du continent. à Port Arthur, Imatra créa le journal Työkansa (The Working People), l’un parmi de nombreux journaux publiés en finnois au Canada à partir du début du XXe siècle. En raison du haut degré d’alphabétisation des Finlandais et de leur intérêt pour les écrits, l’un des lieux particuliers du Finnish Labour Temple était la salle de lecture où les membres de la communauté pouvaient lire les nouvelles et échanger leurs opinions.
La culture politique et sociale du Lakehead a influencé la vie de beaucoup de Finlandais, toutefois ce fut leur sisu, particularité qui leur a permis de s’épanouir au Canada et de préserver leur forte identité culturelle.
[:fi]
Vuosien 1870 ja 1930 välisenä aikana noin 400 000 suomalaista muutti siirtolaisiksi Suomesta Pohjois-Amerikkaan ja lähes 80 000 suomalaista asettui asumaan Kanadaan. Suurin osa suomalaisista siirtolaisista saapui Pohjanmaan alueelta läntisestä Suomesta.
Ensimmäinen suuri siirtolaisuuden aalto vuosien 1899 ja 1913 välisenä aikana oli “Amerikan kuumeen” huipentuma, kun yli 200 000 suomalaista ylitti Atlantin valtameren. Toinen siirtolaisuusaalto saapui Pohjois-Amerikkaan vuonna 1918 Suomen kansalaissodan jälkeen, jolloin sosialistinen hallitus syöstiin vallasta. Suomen kansalaissotaa seuranneen vuosikymmenen aikana toiset 200 000 suomalaista jätti kotimaansa lähtemällä Pohjois-Amerikkaan. Kolmas merkittävä suomalaisen siirtolaisuuden aalto tapahtui toisen maailmansodan jälkeen, jolloin 15 000 suomalaista saapui Kanadaan.
Monet suomalaiset siirtolaiset toivat tullessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (valtion kirkon) mukaisen uskonnollisen vakaumuksensa. Ensimmäisiä luterilaisia kirkkoja Thunder Bayssa olivat Apostolinen luterilainen kirkko, Port Arthurin suomalais-luterilainen kirkko ja Fort Williamin suomalais-luterilainen kirkko. Nämä kirkot perustettiin 1800-luvun loppupuolella. 1900-luvun alussa perustettiin toisia kirkkoja kuten Evankelinen Siionin luterilainen kirkko (Evangelical Zion Lutheran Church), The Immanuel Lutheran Church ja monia muita kirkkoja kaupungin ulkopuolisille alueille. Kirkoilla oli keskeinen asema uudisasukkaiden elämässä, koska ne eivät ainoastaan tarjonneet jumalanpalveluksia ja muuta uskonnollista toimintaa, vaan myös tarjosivat suomalaisille tärkeän sosiaalisen kanavan kielen ja kulttuurin harrastamiseen.
Suomalainen raittiusliike toimi käsi kädessä paikallisten kirkkojen kanssa ja vuonna 1902 raittiusseura nimeltään “Uusi Yritys” tai “New Attempt” perustettiin Port Arthurissa. Seuran tarkoituksena oli ohjata ihmisiä pois alkoholin käytöstä, hoitaa kulttuuritoimintaa ja työskennellä sosiaalisten uudistusten saavuttamiseksi, jotta elämä Kanadassa tarjoaisi kohtuullisen toimeentulon. Seura perusti kerhon nuorille, keskustelukerhon, komiteoita valvomaan alkoholisäännösten noudattamista suomalaisten keskuudessa, urheiluseuran sekä järjesti erilaisia kulttuuritapahtumia kuten perhepainotteisia näytelmiä, tansseja ja musiikkiesityksiä.
Vuonna 1908 raittiusseura Uusi Yritys lyöttäytyi yhteen Työväenyhdistys Imatra #9:n kanssa, johon monet seuran jäsenistä kuuluivat. Molemmilla ryhmillä oli yhteisiä perusteita edistää pyrkimyksiä suomalaisten identiteetin ja yhteisvastuun säilyttämiseksi ulospäin suuntautuvilla toiminnoilla. Imatra oli sosialistinen järjestö ja se oli Kanadan sosialistisen puolueen jäsen. Tämä huolestutti osaa seuran jäsenistä, mutta se ei ollut kuitenkaan esteenä kummallekaan ryhmälle perustaa yhdessä The Finnish Building Company -yhtiö, joka rakensi Suomalaisen Työntemppelin (The Finnish Labor Temple) vuonna 1910.
Imatra oli vain yksi monista vasemmistosiiven poliittisista ryhmistä, jotka löysivät kodin Lakeheadissa. Jotkut näistä ryhmistä perustettiin paikallisina järjestöinä, joiden toiminta keskittyi paikallisiin ongelmiin ja ryhmittymiin kuten puutavara-alan työntekijöihin. Toiset taas, kuten Kanadan suomalainen sosialistijärjestö, Kanadan sosiaalidemokraattinen puolue ja myöhemmin Industrial Workers of the World -työväenyhdistys sekä Kanadan kommunistinen puolue olivat päämääriltään kansallisia ja kansainvälisiä, ollen kuitenkin erittäin toimivia Lakeheadissa.
Tärkeä osa alkuaikojen suomalaisten organisaatioiden toimintaa oli kannatus ottaa naiset mukaan järjestöjen toimintaan. Suomessa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906 ja ei ollut yllättävää, että suomalaiset naiset Kanadassa olivat etualalla paikallisessa liikkeessä äänioikeuden saavuttamiseksi Kanadassa. Naiset perustivat komiteoita järjestöjen, kuten raittiusseura Imatran sisällä ja johtivat tapahtumia ja toimintoja, joilla tuettiin ja valistettiin naisia ja tyttöjä.
Yhtenä tärkeimpänä kanavana ulospäin suuntautumiselle oli kirjojen ja paikallisten suomenkielisten sanomalehtien julkaiseminen. Joitakin suomalaisia kirjapainoja perustettiin Pohjois-Amerikassa, jotka julkaisivat Pohjois-Amerikan suomalaisten kirjoja. Port Arthurissa Työkansa-sanomalehti (The Working People) perustettiin Imatran toimesta. Työkansa oli vain yksi monista suomenkielisistä sanomalehdistä, joita julkaistiin Kanadassa 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Suomalaisten korkeasta lukutaidosta ja kirjoitetun sanan arvostamisesta johtuen yksi Suomalaisen Työntemppelin erikoisuuksista oli siellä sijaitseva lukuhuone, jossa yhteisön jäsenet voivat lukea uutisia ja vaihtaa mielipiteitä.
Poliittinen ja sosiaalinen kulttuuri vaikuttivat monen suomalaisen elämään Lakeheadissa, kuitenkin heille tunnusomainen sisu oli tekijä, joka mahdollisti menestymisen Kanadassa ja voimakkaan kulttuuri-identiteetin säilymisen.
[:]
